Harjakaiset

Talon ulkoseinät, pohja ja katto kiinnitettiin toisiinsa liimalla ja ruuveilla. Ruuveja varten porattiin akkuporakoneella pienet reiät levyihin, koska kovuudestaan huolimatta mdf tuppasi halkeilemaan. Opin taas uusia asioita: päällimmäiseen kappaleeseen täytyy tehdä niin väljät reiät, että ruuvi mahtuu vapaasti liikkumaan, ja näin se porautuu tiukasti kiinni alimmaiseen kappaleeseen.

Harjakaisia vietettiin marraskuun 17. päivä.

Talon seiniä ja lattioita yhteen liitellessäni huomasin tehneeni kiusallisia mitta- ja huolimattomuusvirheitä. Saan pienet heitot kyllä piiloon tapetoinnin ja jalkalistoituksen avulla, mutta silti minua harmitti. Tästä talostahan piti tulla täydellinen. Minusta alkoi jo tässä vaiheessa tuntua siltä, että joudun tekemään joskus uuden talon.

Ymmärsin myös, että loistokas idea irrotettavista lattoista ja väliseinistä ei sittenkään ollut niin loistava. Mihin muka liimaisin portaikot kiinni, jos kaikki osat pitäisi saada irti toisistaan? Lisäksi pienten heittojen takia lattiat liikkuvat muutaman millin vaakasuuntaan, joten päätin sittenkin liimata kaikki osat paikalleen sitten tapetoinnin ja maalailemisen jälkeen.

Kaiken lisäksi huonekorkeus oli selvästi liian pieni. En ymmärrä, miksi en alunperinkin suunnitellut taloon korkeita huoneita, kuten vanhoissa kartanoissa aina on. Talo vaikutti nyt inhottavan ahtaalta ja pimeältä. Taloni 19 cm:n huonekorkeus vastaisi tosielämässä 230cm:ä, eli kattohan oli naurettavan matalalla. 21-22 cm olisi ollut sopiva mitta. Minulle tulisi takuulla ongelmia portaikkojen kanssa, kun tilaa olikin näin vähän.
Alkoi masentaa koko projekti.

Harmittelin kotona kokonaisen viikon huonekorkeutta ja muita virheitäni, mutta tullessani lukukauden viimeiselle tunnille huomasin, ettei talo näyttänytkään niin ahtaalta ja pimeältä kuin muistin. Mieleni parani huomattavasti.

Ilta kului "lattialankkuja" luodessa. Jyrsin jyrsimellä lattialevyihin kapeita uria ja sain aikaan pinnan, joka muistuttaa lautalattiaa. Samoin tein viirut sisäkattoihin, mutta niissä käytin kapeampaa "lautaa". Sahapöytään kiinnitetty jyrsin oli työssä erinomaisen kätevä, mutta siinä ei riittänyt ulottuvuus aivan kaikkien urien jyrsimiseen. Niinpä osa piti tehdä käsivaralla, ja jäljestä tulikin sen mukaista. No, eikös vanhoissa taloissa lattialankut aina olleetkin vähän eläväisiä? :)

Rakentaminen alkaa

Ensimmäisellä puutyötunnilla meille esiteltiin luokan koneet. Sormiani poltteli kipu, kun en voinut olla kuvittelematta, miten noista koneista jokainen verottaisi palan raajoistani. Ihme on, jos selviän nukketalon rakentamisesta kaikki sormet tallella.

Opettajan kanssa tutkittiin taloni piirustukset ja valittiin rakennusmateriaali. Päädyimme 10 mm:n vahvuiseen mdf-levyyn. Kun kävin tilaamassa levyt puusepänliikkeestä, järkytyin levyjen kovaa hintaa ja sitä, että puusepältäkin puuttui vasemman käden etusormi.

Pelkät levyt maksavat noin 50 euroa. Kurssikaan ei ole ilmainen. Sen lisäksi tulevat vielä materiaalit ikkunoihin, oviin ja katon paanuihin. Mitä ihmeen järkeä taloudelliselta kannalta katsottuna on yrittää kyhätä talon runkoa itse, kun valmiita koteja olisi saatavilla halvemmalla? Ja vielä paljon monimutkaisempia rakenteeltaan, kuin minun simppeli suunnitelmani. Olisikohan sittenkin kannattanut ostaa valmis runko vaikkapa helsinkiläisestä Minimaailmasta? Siellä olisi ollut ihania taloja koristeellisine kuisteineen ja ihastuttavine ikkunoineen. Onko omasta työstä saatu tyydytys sitten kaiken rahan arvoista?

No ainakin olisi tekemistä talvi-illoiksi.

Seuraavilla puutyötunneilla sahailin levyistäni sopivia seinä- ja lattiapaloja, enkä onnistunut edes menettämään ainuttakaan sormeani. Koneiden käyttäminen oli raskaampaa kuin osasin kuvitella, ja voimani ja älyni tuntuivat jatkuvasti loppuvan kesken yrittäessäni säätää minkälie sirkkelin vastuksia kohdilleen. Kahden tunnin mittaiset oppitunnit loppuivat aina aivan liian nopeasti, ja minä halusin saada valmista nopeasti. Tällä vauhdilla taitaisin joutua vain oppimaan kärsivällisyyttä.

Ikkuna- ja oviaukot sahattiin lehtisahalla, jonka kanssa minulle ei muodostunut lainkaan hyvää suhdetta. Niinpä aikani hermojani kiusattuani päätin ottaa käyttöön ennestään tutun pistosahan. Onneksi saan varmaan ikkunanpuitteilla pienet kiemurtelut peitettyä.

Päädyimme opettajan kanssa talon rakennetta ja liitoksia miettiessämme jättämään kerrosten väliset lattiat sekä huoneiden väliset seinät irrotettaviksi. Vain ulkokuoresta tulee kiinteä, ja lattia ja sisäseinät voidaan aina helposti irrottaa uudestaan. Tämä tekee tapetoimisen yksinkertaisemmaksi, ja mahdollistaa talon uudelleensisustamisen vaikka vuosienkin kuluttua. Irrotettavia osia varten ajettiin ulkoseiniin pyörösahalla urat, joihin lattiat ja seinät sitten voi näppärästi ujuttaa.

Pyörösahaa olinkin jo oppinut rakastamaan.

Suunnittelua

Kunnon nukkekodin rakentaminen oli ollut haaveissani jo ainakin neljä vuotta. Edellinen yritys oli jäänyt niin vaiheeseen, että olin alkanut inhota koko tekelettä. Nyt kun näytti siltä, että kerrankin mahtuisin kansalaisopiston puutyökurssille, voisi olla hyvä aika polkaista projekti tosissaan käyntiin.

Pienet kansalaiset tarvitsivat nimittäin kodin. Ja vartalot....

Talon rakentamiseen vaaditaan kunnon rakennuspiirustukset, joita istahdin ulos auringonpaisteeseen luonnostelemaan. Olisi oltava kokoa ja näköä. Rakennus ja sen sisustus tulisivat tottakai noudattelemaan entisten aikojen henkeä, vaikka kyseessä olikin nykyaikainen koti.

Talon kivijalkaan suunnittelin kellarin, jonka vaikutteet sain Naantalin Muumitalon hillokellarista. Sinne on käynti ulkoa sekä keittiön lattiasta. Kivijalassa, katutasossa sijaitsee myös Kreivitär X:n putiikki. Siellä myydään ihastuttavia Kreivittären ompelemia asuja, sekä kaikenlaista pientä ja söpöä tilpehööriä - pitsejä ja nyörejä ja sen semmoista. Kreivitär pitää puotia harrastuksenaan, ompelee silloin kun viitsii ja huvittaa. Ompelutiloihin pääsee putiikin takaovesta. Tiskin takana työskentelee myyjänä herttainen Herra Y, jotta Kreivittärellä olisi yllin kyllin vapaata aikaa nauttia ihanasta kodistaan.

Kreivi X tekee ahkerasti työtä jossain missä lie ja tuo kotiin rahaa ja rakkautta, pitäen Kreivittären leivänsyrjässä ja talon lämpöisenä.

Ensimmäisessä asuinkerroksessa sijaitsevat keittiö puuhelloineen, kylpyhuone tassuammeineen ja eteinen, josta uloskäynti pihan puolelle.

Toisesta kerroksesta valtaosan vie olohuone ja sen lisäksi siellä on pienehkö konttori/työhuone paperiasioille ja rauhalliselle lueskelulle.

Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat makuuhuoneet - kreivitärpariskunnan vaaleanpunainen ruusuprinsessahuone sekä vierashuone, jossa kelpo Herra Y silloin tällöin yöpyy.

Tarkemmat rakennuspiirustukset oli näppärää tehdä FreeHandillä. Talosta tulisi noin metrin korkuinen ja leveyttä sille tulisi 65 cm. Rakennusmateriaalina käyttäisin kaiketi vaneria. Luulisin puutyökurssin opettajan kuitenkin neuvovan parhaiden materiaalien valinnassa.

Talon etuosa avautuisi kaksiovisen kaapin tapaan, ja ikkunoista voisi kurkistella sisään. Valaistuksen kanssa tulisi opettelemista, mutta sain jo hyviä vinkkejä ledien liittelyyn ja olen luottavaisella mielellä sen suhteen. Askarteluliikkeistä kai saisi myös valmiita valosarjoja.

Talon mittakaava on 1:12