Maalia ja tapettia

Viimein oli aika ryhtyä maalaamaan taloa! Ensimmäiseksi huomasin, etten saakaan enää irrotettavia lattioita irti, koska pianosaranat tukkivat hienon urajärjestelmäni. Niinpä jouduin irrottamaan ovet ja toivomaan parasta, ettei mdf-levy kärsisi kovin paljon ruuvien edestakas pyörittelemisestä. Biltemasta olin löytänyt mukavaa edullista maalia sopivan pienissä purkeissa (155 ml), ja niistä sekoittelin ulkoseinään vanhahtavan vihreän sävyn. Mdf imee maalia aika tavalla, ja jouduinkin vetelemään kolme kerrosta, ennenkuin tasainen pinta oli valmis.

Oli aika miettiä sähköistämistä aivan vakavasti. Suunnistin Tampereen Nukkelaan, joka on ihastuttava pieni putiikki täynnä erilaisia nukkekotitarvikkeita ja muita leluja. Myyjä esitteli minulle erittäin helpon ja siistin sähkösysteemin. Ymmärsin, että sähköjen vetäminen taloon onnistuisi näillä kapineilla myös minulta. Hinta nousi harmillisen korkealle, sillä tulisin tarvitsemaan talooni kaksi kallista muuntajaa lamppujen lukumäärän takia. Jätin sähköt toistaiseksi hankkimatta, koska valaistuksen aika olisi vasta myöhemmin. Tässä vaiheessa minulle riitti se, että tiesin mihin kohtaan porata reikiä johdoille.

Helsingissä ollessani kävin ostamassa Minimaailmasta romanttisia miniatyyritapetteja makuuhuoneitani varten, koska en ollut löytänyt haluamanilaisia muualta. Hinta ei ollut päätä huimaava, ja ostinkin samalla reissulla myös jalkalistoja. Nekin olivat edullisia verrattuna Tampereen Harrasteen listojen hintoihin. Olin sieltä ostanut aiemmin kolmiorimaa ulkokattoa varten. Minimaailmassa listavalikoimaa oli vaikka kuinka, ja päätinkin tehdä olohuoneeseen oikein näyttävät kattolistat. Muihin huoneisiin riittäisivät hieman vaatimattomammat ja siten myös edullisemmat.

Tästä kaupasta saisin myös aikanaan ohutta pleksiä ikkunalaseja varten sekä suhteellisen vakuuttavaa pintamateriaalia kaakeliuunejani varten. Pääsin nyt myös vilkaisemaan valmiita talopaketteja, jotka mielestäni eivät näin livenä katseltuina olleetkaan niin upeita kuin miltä ne intenetissä näyttivät.

Tapetointiin käytin liisterin ja Erikeeperin seosta. Se olikin varsin mainiota oikeiden tapettien liimaamiseen. Niitä olin leikannut tapettimallikansioista, joita olin jo syksyllä hakenut Oriveden Rautiasta. Paperiset miniatyyritapetit tuppasivat liimattaessa kupruilemaan ja jäivät kuivuttuaankin paikoin pahoille rutuille.

Lattiat maalasin vaaleanruskealla Bilteman maalilla ja katot kermanvalkealla. Pidän paljon voimakkaista väreistä, mutta nyt huomasin, miten tummahkot värit muuttuivatkin erittäin tummiksi pienissä huoneissani. Saattaa olla, että joudun vielä lisäämään muutaman lampun valaistussuunnitelmaani.

Sisätilojen tapetointiin ja maalaamiseen kului kokonainen päivä. En malttanut oikein edes syödä, ja illalla, kun yritin nousta tuntikausia kestäneestä kyykkyasennostani, havaitsin selkäni kärsineen huomattavia vaurioita.

Aivan valmista ei silti tullut vieläkään, sillä tarvitsisin vielä petsiä ullakon hirsiseiniin sekä Granit-kivimaalia kellarin pintoihin. Alakerran putiikki sai sinisävyiset raita-ruusutapetit, joiden yläreunaa koristaa kukkakuvioinen boordi. Lattian peitin sinisellä kokolattiamatolla, jonka tein pikkukukallisesta puuvillakankaasta. Keittiöön tuli voimakkaan keltaiset seinät, kylpyhuoneeseen hieman vaaleammat keltaiset. Alakerran eteisestä tuli hyvin tumman sininen, joten se kalustetaan luultavasti vaaleilla huonekaluilla, jotta se ei jäisi aivan hirveän synkäksi. Olohuoneeseen valitsin syvän punaiset tapetit, joissa on hyvin leveitä tummanpunaisia raitoja. Työhuoneesta tuli hillityn beige. Ylimmän kerroksen makuuhuoneista pienempi sai siniset tapetit. Päämakuuhuoneesta tuli vaaleanpunainen ruusukuvioisten, hempeiden tapettiensa ansiosta. Makuuhuoneiden välillä olevan hallitilan sisustin vaaleansiniraidalliseksi ja peitin sielläkin lattian putiikista ylijääneellä kokolattiamatolla.

Ulkokatteeksi tällaiseen vanhaan kartanoon sopisi parhaiten saumattu pelti. Sen toteuttamiseen en keksinyt mitään järkevää tekniikkaa, ja niinpä tyydyin tekemään jäljitelmän, joka etäisesti muistuttaa kyseistä katetta. Ensin täytin ruuvienreiät sahanpuru-liima-mössöllä. Sitten sahasin kolmiorimasta sopivia pätkiä ja liimasin niitä sopivin välimatkoin kattoon. Lopuksi maalasin katon Bilteman ruskealla maalilla ja viimeistelin vesiohenteisella puolihimmeällä lakalla.

Hidasta edistymistä

Joulutauon jälkeen minulla oli hieman hankaluuksia päästä talon kanssa jälleen vauhtiin. En oikein tiennyt, mihin ryhtyä seuraavaksi. Puutyökurssin opettaja oli vaihtunut ja hetken aikaa tunsin olevani tuuliajolla, kun uusi opettaja ei ollutkaan alusta asti tuttu projektini kanssa. Tuhrasin muutaman illan pelkkien vintin "hirsiseinien" tekemiseen. Onneksi luokan jätepuulaatikosta löytyy aina jotakin käyttökelpoista, joten sain ilmaiseksi hirsien materiaalit. Sahasin vannesahalla ohuita listoja laudanpätkistä ja pyöristin reunat epätasaisesti hiomakoneella, lopuksi liimasin listat vintin seiniin. Näin loin mielikuvan vanhasta hirsiseinästä.

Seuraavaksi oli vuorossa ovien kiinnittäminen ja minäkin sain taas innostuksen takaisin. Päädyin valitsemaan oviin pianosaranat, koska arvelin niiden pitävän painavat mdf-levyt tukevimmin paikallaan. Katkaisin saranat sopivan pituisiksi peltisaksia ja rautasahaa apuna käyttäen. Porasin talon seiniin ohuella poranterällä pienet apureiät saranoiden ruuveja varten ja ruuvasin ne paikalleen.

Koska seuraavana vuorossa olisi maalailemista, päätin raahata talon pois koululta ja vein sen kotiin. Siellä olisi helpompi keskittyä pikkutarkkaan työhön, ja siellä olisivat omat, tutut työvälineeni. Saan varmasti viikon aikana kotona paljon aikaan.